Uusi vuosi ja uusi blogi
Ruokablogi lisä-kiemuralla – tai ehkä tästä muotoutuu pohdiskelu-blogi resepteillä maustettuna. Mutta siis, ideani on pohdiskella, aikani kuluksi ja ihan ääneen, kaikenlaisia ruokaan ja sen tuotantoon liittyviä...juttuja... Siis vaikka ympäristövaikutuksia, ihmisoikeuksia, ei sen ihmeempää. Tähän asti olen hiljaisesti pohtinut ja pähkinyt aina kaupassa ja kotona että onkohan tämä nyt ympäristöystävällistä, onkohan tässä nyt joku poloinen kärsinyt kohtuuttomasti tätä poimiessaan, mistä tämä on kotoisin, mitä se maksaa... Ja koska varmaan moni muukin pohtii näitä asioita, niin blogi...
Mutta
ei minulla mitään vastauksia ole, enemmän vain kysymyksiä. Enkä
oikeastaan usko, että yksiä oikeita vastauksia onkaan, suurimmasaa
osassa kysymyksiä. Siksi blogin pääpaino on varmaan
nojatuoli-pohdiskeluilla – ja ehkä joskus otan vähän asioista
selvää. Ehkä perimmäisenä motiivina on selventää asioita
itselle – tuskailun lomaan puhua järkeä, selvittää asioita,
etsiä mittasuhteita. Ja tietysti, on se myös mielenkiintoista ja
ehkä se tekee ruuanlaitosta jännittävämpää ja ehkä antaa sille
uudenlaista... sisältöä. Ja toisaalta ehkä haastaa keksimään
jännittävämpiä ruokia ja myös ympäristöystävällisempiä ja
edullisempia (aina hyvä, vai onko?) valintoja.
Ruuanlaittajana
olen huoleton; ropsaus tuota ja ripsaus sitä ja paistetaan vähän.
Resepteistä luen yleensä kuvan ja keksin loput itse. Siksi olen
vielä huonompi kirjoittamaan reseptejä – joskus kyllä yritän
olla täsmällisempi kuin nyt. Reseptinluku-vajaavaisuuden takia
ruokanikin on yleensä aika yksinkertaista ”perusmättöä”,
kasviksista. Tälläkertaa duunasin tälläisen mausteisen
punakaalipadan – joka sisältää hyvis kotimaista kaalia ja pahis
riisiä... (Ja hmm, ruokakuvien ottajanakaan en taida olla täsmällisin mahdollinen, yleensä ruoka tulee syödyksi ennen kuvausta - ja sitten pitää lavastaa jälkikäteen. Mikä on kyllä ihan hauskaa.)
Punakaalia,
puolikas, pilkottu melko hienoksi
Pari
porkkanaa
Sipuli
Chilitahnaa
maun mukaan
Kanelia,
kardemummaa, mustapippuria, juustokuminaa
Öljyä
paistamiseen
Riisiä,
esim. basmati, pari desiä
Saksanpähkinöitä
Kaikki
nämä kattilaan/pannuun yhtäaikaa, paistellaan n. puoli
tuntia,miedolla lämmöllä, viimeeksi voi laittaa n. 1/2 dl vettä
ja hauduttaa kannen alla, kunnes kasvikset sopivan pehmeitä. Samalla
keitetään riisi.
Saksanpähkinöitä,
jotka heitetään kattilaan viimeeksi, riisin kanssa, suolaa ja
annetaan hetki vielä hautua ja sitten syödään! Ja ruuan jälkeen
taas mietitään:
Helppo
ja mukava tapa selvittää oman ateriansa ympäristövaikutuksia on
FoodWeb sovellus (http://foodweb.ut.ee/foodplate/?lang=fi).
Siinä voi lisäillä lautaselle erilaisia aineita ja sovellus laskee
ympäristövaikutuksen ja myös terveellisyyden ja altistumisen
haitta-aineille. Ympäristövaikutuksia tarkastellaan
ilmastovaikutusta, rehevöittävää vaikutusta ja torjunta-aineiden
käyttöä.
Tämän
padan ympäristövaikutukset olivat arviolta (en nyt ole varma, onko
tähän laskettu mukaan eri raaka-aineiden valmistukseen kuluva
energia) vain 11 % keskiverto suomalaisen lounaslautasesta. Riisi
nosti ympäristövaikutusta 6 prosentti yksiköllä ja sen CO2
päästö oli 100 g suurempi kuin muiden pääainesten yhteensä.
Mutta sitten, jos ateriaan olisi lisännyt naudanlihaa, päästö
olisi ollut melkein 2 kg, eli kymmenen kertaa suurempi kuin
kasvisaterian. Ja rehevöittävä päästö olisi ollut sata kertaa
suurempi. Että nyt on yksi asia taas selvitetty ja laitettu
kontekstiin ja voi ihan aika huoletta käyttää riisiä jatkossakin.
Vaikka tokihan siihen liittyy muitakin vaikutuksia, kuin tässä
sovelluksessa mitatut, hmm mitähän ne olisi...
PS.
Huomasin tämän jälkeen, että on olemassa jo vähän samaa asiaa
käsitetelevä kirja – jossa on hyvät (näköiset) reseptit ja
jossa on joka reseptille ilmastovaikutukset plus muuta tietoa ja
mietittävää: Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmaston ystäville
(Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Saija-Riitta Sadeoja, Anna
Talasniemi, Teos, Porvoo 2011).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti